Kit Walkerin päiväkirja

Elämäni pusikossa kummitusten kanssa

Saturday, August 28, 2004

Kentaureista

Mustanaamiot ovat kautta aikain tavanneet hyvinkin erikoisia otuksia. Eräs esi-isistäni pelasti kerran kentauriyhteisön ahneiden antropologien ja kierojen eläintarha-asiamiesten kynsistä!

Kentaurithan ovat ihmisen ja hevosen välimuotoja eli hybridejä, jotka viihtyvät salaisissa metsissä omissa oloissaan. Harva näkee näitä ihmeellisiä olentoja heidän omassa elinympäristössään, eikä esi-isäni ollut poikkeus. Hän kirjoitti päiväkirjaansa tapahtumasta, mutta jäi ihmettelemään ettei nähnyt mm. heidän ruokailutottumuksiaan. Viime päivinä olen itsekin miettinyt samaa. Mitä he syövät? Missä ja miten he syövät?
Heidän luontainen pystyasentonsa kumonnee teorian että he söisivät maasta ruohoa. Sama pystyasento yhdistettynä viisisormisiin näppäriin käsiin viittaisi ehkä hedelmien poimintaan.
Kätevät kädet voivat tehdä myös metsästykseen soveltuvia työvälineitä, ja kentaurithan tavataan usein jousipyssy kädessään. Ovatko he siis kaikkiruokaisia? Hampaat ovat samanlaiset kuin ihmisellä, mikä puoltaisi tätä väittämää. Mutta missä heidän ruoansulatusjärjestelmänsä sijaitsee, ja onko se kuin ihmisellä vaiko kenties samanalainen hevosen kanssa?
Oletteko kuulleet sanontaa ”syö kuin hevonen”? Kentaurit syövät vieläpä kahden edestä! Tämä tarkoittanee, että heidän aikansa menee ruoanhankintaan. Ellei heillä sitten ole järjestelmää, joka perustuu halpaan työvoimaan tai peräti orjatyöhön.
Syövätkö he kentaurinikkareiden taidolla valmistamista pöydistä seisaaltaan? Vaiko kenties ulkosalla? Valmistavatko he ruokansa?

Näihin kysymyksiin en välttämättä saa ikinä vastauksia, sillä esi-isäni ei jättänyt jälkeensä kentaurien laakson sijaintitietoja.

Entäpä muuten: minkälaiset nukkumatottumukset kentaureilla on?

0 Comments:

Post a Comment

<< Home