Arkistojen kätköistä

Hyllytellessäni tänään mittaamattoman arvokkaita asiakirjoja, joita edeltäjäni olivat taannoin tallettaneet, satuin tekemään useita mielenkiintoisia löytöjä. Eräs niistä oli haurastunut, osittain tomuksi muuttunut, mutta hienosti kirjailtu kirjenippu. Se oli jäänteistöä 8. Mustanaamion ajalta ja käsitti täydellisen Hedley Karthagolaisen ja Mustanaamion välisen kirjeenvaihdon vuosilta 1707-1712. Hedley toimi silloin Ala-Abessiinian suurkaanina ja oli myös Viidakkopartion kunniajäsen.
Hedley kyseli Mustanaamiolta usein neuvoja, ja eräs hänen kirjeensä meneekin näin:

” Parahin M.
Jo Chaucerin ajoista olet neuvonut meitä hallitsijoita, oppineita ja muita suurmiehiä monen monituisessa asiassa. Minä katson olevani etuoikeutettu saadessani turvautua kaltaisesi suuren ja viisaan miehen apuun. Missä olisikaan vauras valtioni ilman sinun apuasi! Mutta nyt asiani ei koske valtionsalaisuuksia tai seuraavaa viisivuotissuunnitelmaa. Ei, tällä kertaa avunpyyntöni luonne on henkilökohtaisempi. Kahden viikon kuluttua tästä päivästä (tiistai) lähden paikalliseen krouviin incognito tarkoituksenani kosia krouvarin tytärtä. Kysynkin nyt, tulisiko minun laittaa ylleni se ruskea viitta, vaiko sitten se keltainen, jossa on bambukoristeita? Olen pulassa ilman sinua, ystäväni!

Pikaista vastausta odotellen,
H. ”

Mustanaamio vastaa:

” Ystävä,
laita toki yllesi se keltainen viitta. Mikäli muistan krouvin oikein, oli se hämärähkö paikka. Voi olla ettei ruskea viitta niinkään erotu eduksesi. Ja eikös tämä tytär ollut se laiskanpulskea, iloluontoinen ja huoleton hempukka! Hän varmasti ilahtuu varsinkin jos pistät vielä sen naalinkorvista tehdyn myssyn päähäsi! Toivotan onnea sinulle!
M. ”