Kit Walkerin päiväkirja

Elämäni pusikossa kummitusten kanssa

Saturday, May 28, 2005

Ilta nimeltä Nolla

Bengalin Suomen suurlähettiläs, pitkäaikainen ystäväni, taitava klarinetisti sekä sivutoiminen paviaanienkasvattaja, astui viime viikolla avioliiton monisärmäiseen satamaan. Häätilaisuus juhlineen oli pitkä ja vähintäänkin yhtä kuuma kuin kääpiönaisen suudelma. Kuitenkin tappeluilta, kuten myös kuolemilta vältyttiin, ja tiettävästi kaikki häävieraat ovat jo tähän päivään mennessä selvinneet kotiin asti. Viimeisimmät saapuivat Turun satamaan Tukholman laivalta tänään aamupäivällä. Hääparista sen sijaan en ole kuullut illan jälkeen mitään varmennettua tietoa. Luotettavat lähteet kertovat kuitenkin heidän olevan väsyneitä mutta onnellisia.

Pariskunnan uuden elämän päivä Yksi on siis lähtenyt käyntiin mukavasti.

Thursday, May 12, 2005

Pelastakaa edes Kit Walker, maksava asiakas

Matkalla takaisin kotiin konferenssimatkalta ajoin pohjoista kohden nelisuuntaista tietä pitkin. Yksi suunta oli vain Nahkaisen Veljeskunnan käytössä, mutta ajattelin silti oikaista. Lopulta löysin itseni purppuralinnan pihasta, vieressäni Pahkeinen.

Nahkainen Veljeskunta on epäpyhä kartelli, joka on keskittynyt myymään suihkusaippuaa ja lahnaöljyä. Varsinaisista yritysluetteloista eikä edes keltaisilta sivuilta löydy tietoja organisaatiosta tai sen vähittäismyyntihinnoista. Kuupoliisi on tutkinut veljeskunnan toimintaa tarkemmin, mutta on tyytynyt vain huomauttamaan parista asiasta, kuten parkkipaikka-alueen yleisestä siisteydestä.

Mutta nyt pramea Nahkaisen Veljeskunnan pr-mies lähestyi minua reippaasti hymyillen. Tilanne oli niin jännittävä, että luen tämän niihin tuntemuksiin, joita on hankala unohtaa tai jättää huomioimatta.

Ostettuani vuoden tarpeet suihkusaippuaa, luulin olevani kuivilla, mutta en kuitenkaan päässyt karkuun ennen kuin olin vaihtanut kulkuneuvoni kahden vuoden tarpeisiin lahnaöljyä.

Nyt olen kotona, ja voin jo miltei nauraa asialle!

Friday, May 06, 2005

Ajo-ohje : Neptunuksesta vasemmalle, ja sitten suoraan

Sain kutsun niin mielenkiintoiseen tapahtumaan etten tohtinut kieltäytyä.

Kyseessä oli koiraharrastajien tapahtuma ulkoavaruudessa. Ohjelmaan kuului mm. paneelikeskustelu, avaruudessa esitettävä kaitafilmi sekä koiranäyttely. Viikonloppu huipentui agilitykilpailuun tyhjiössä. Devil olisi osallistunut, mutta tuomaristo oli tarkkana ettei susia päästetty mukaan. Hienon kisan voitti kokenut konkari jostain päin Neuvostoliittoa. Heillä oli mennyt matkalla 20 vuotta, mutta olivat kuulemma harjoitelleet neljä kertaa viikossa.

Ruokailupuoli tosin oli heikohko: Tarjolla oli paikallista herkkua, pahkazlötiä. Sen verran outoa se oli ihmismahalle, että söin viikonlopun aikana vain vielä jäljellä olevia pääsiäismunia, jotka tuli ahmittua yllätyksineen.

Eksyin paluumatkalla, mutta nykyaikaisten paikallistamislaitteiden ja taksipalveluiden ansiosta selvisin takaisin kotiin jopa neljässä päivässä. Ehkä tästä seikkailusta myöhemmin.