Kit Walkerin päiväkirja

Elämäni pusikossa kummitusten kanssa

Thursday, January 27, 2005

Yöllinen välikohtaus

Heräsin yöllä ovelta kuuluvaan rapinaan. Tiesin, että Eilispäivän Äiti siellä rapsutti kynnellänsä oveen, mutta olin liian väsynyt noustakseni ylös.
Aamulla huomasin yöllisen vierailijan poistuneen takaperin omiin jalanjälkiinsä astellen.

Monday, January 24, 2005

Talven keskelle

Sunnuntai lähti käyntiin jokseenkin hurjalla tavalla : takaa-ajolla ilmojen halki. Minun oli saatava kiinni lentokone, jossa kurjat kaapparit pitivät vankinaan kaunista prinsessaa. Kiivas lentomatka vie meidät seitsemän taivaan halki kauas arktiseen pohjolaan, Hyperboreaan.

Kukistettuani kaapparit ja pelastettuani prinsessan, joiduimme eksyksiin pahansuovalle maalle. Talvisen illan tultua piilouduimme kammottavilta Lumiasilta, Talven Vartijoilta. He kokoontuivat aivan piilopaikkamme liepeille ja alkoivat soittaa Unimaailman Tangoa, kappaletta jota ei ole tarkoitettu kuolevaisten korville. Kaksi kaapparia, jotka olivat hallussani, panikoivat ja hyökkäsivät piilostaan uhmakkaasti. Mutta melkein heti he nukahtivat ikuiseen uneen.

Se miten prinsessa ja minä selvisimme kylmän yön läpi, on itsellenikin mysteeri. Kykenimme hädin tuskin kuuntelemaan kylmissämme kauniissa talviyössä Lumiaisten vakavaa keskustelua, jota ei käyty lainkaan inhimilliseen sävyyn.
Nyt olen jo Pääkalloluolassa tietokoneen ääressä, ja prinsessa on kotonaan hovissa. Muistoksi hän antoi minulle pikkuhousunsa, jotka olivat olleet hänen yllään tuon yön.

Friday, January 21, 2005

Jalkapallo ja antiikki, kulttuurimme perustat

Kävin vierailulla naapurikunnan puolella erään kiukkuseinäisen miehen luona. Tämä tarmokas touhuaja ja jalkapuolimesenaatti kehuskeli olevansa myös Bengalin ainoa echomancer, mitä se sitten lieneekään.
Mutta syy vierailuuni oli hänen erääseen paikallislehteen jättämä myynti-ilmoitus koskien harvinaista antiikkia. Myyntitavaraa hänellä oli paljon, ja useiden tuntien tutkailun ja tinkimisen jälkeen ostin Aleksanteri Suuren pronssisen alapesusoikon, Nebukadnesarin marmorisen ja vuotavan kylpyammeen sekä tuohikassillisen vanhoja lehtiä.


Huomenna on jännittävä jalkapalloilta. Silloin nähdään ja kuullaan nouseeko kannattamani joukkue yhtä divisioonaa ylemmäksi. Pidän nimen vielä pimennossa, mutta paljastan että kyseessä on ehkä Morristownin heikoin puoliammattilaisjoukkue. Todellinen symppis, siis.

Tuesday, January 18, 2005

Unohdettuja maagisia esineitä, osa 3

Sellaviilin Kultainen Alushame

Miltei täysin historian hämärään jäänyt kultaseppä ja alusvaate-entusiasti Ebor Kautama nuorempi noitui rakastajattarelleen, Sellaviilille, alushameen, jollaista ei ole toista nähty. Alushameen materiaali oli oikein ohueksi taottua puhdasta kultaa, mutta lisäksi siinä piilevä taika sokaisi kirkkaudellaan kaikki sen nähneet miehet.

Epäonninen kultaseppä sokeutui heti taian heitettyään, ja tiettävästi Sellaviili sulatti hameen seuraavalla viikolla. Myöhempinä vuosinaan Ebor Kautama nuorempi saneli elämäkertansa, jossa kertoo katuvansa itsekkyyttään kovasti. Tämä elämänkerta löytyy luonnollisesti Pääkalloluolasta. Esineen olemassaolon todistaa jäljellejääneet kirkonkirjat, joista selviää että miltei kokoinainen sukupolvi tuon ajan miehiä Kautaman kylästä oli sokeita.

Tuesday, January 11, 2005

Arki jatkuu

Mielialani on edelleen korkealla, työni on palkitsevaa jne. Autoin jälleen kerran paria neitoa hädässä. Lisäksi eilen tietooni tulleesta Joutomieli Olantakaisen tulevasta sijainnista oli hyötyä yllättäen tänään. Tapasin vanhan kaljaasialaisen vänttyrin, jonka kanssa suoritin maukkaan vaihtokaupan: tietoni päittäin erään edelläkävijä siion dub -yhtyeen harvinaiseen nauhoitukseen Vanhalta Säätytalolta. Harmi vain etten omista enää soittovehjettä, jolla voisin kuunnella nauhaa.

Kaiken kaikkiaan, tästä on hyvä jatkaa uskottujen miesten kokoukseen pahamaineiselle satama-alueelle Morristownin pohjoisosaan.

Monday, January 10, 2005

Raportointia tavalliseen tapaan

Tänään oli töissä kiireinen päivä, mutta hyvällä tavalla kiireinen. Neljätoista neitosta oli joutunut ahdinkoon, mistä kävinkin heidät pelastamassa. Nuorin heistä, vasta 9 vuotias ennustajatar, kertoi palkkioksi Joutomieli Olantakaisen, tuon maailman tavoitelluimman laiskurin ja hanhenmaksapallerotehtailijan miljonääriperillisen, tarkan sijainnin, missä hän olisi ensi lauantaina kello 18.00 gmt. Tätä miestä ei ole tavattu sivistyksen parissa miltei kuukauteen, ja kovin ovat Viidakkopartion naiset kaipailleet häntä.

Päivä on muuntumassa pehmeäksi illaksi miltei huomaamatta, ja nyt olen jo valmistamassa cous-cousia neljälle pääkalloluolan pienessä keittiössä. Lisäksi Kääpiöheimon eukot ovat leiponeet ikivanhalla ja salaisella reseptillä jälkiruoaksi mainioita torttuja!

Saturday, January 08, 2005

Luottamustoimesta

Luottamustoimeni Bengalin Esoteerisen Lavataideseuran, BELS:in, rahastonhoitajana jatkuu tänäkin vuonna. Nuori ja innokas seura puuhastelee tällä hetkelle Morristownin Eksoteerisen Teatteriharrastajain kanssa yhteistyötä erään aika hurjan projektin tiimoilla. Esityksen tarkoitus olisi tuoda katsojan nähtäväksi eräs lokakuinen tiistai muinaisessa Babyloniassa, lavasteina olisi luonnollisen kokoinen Marduk ziggurat.
Saapas nähdä minkälainen soppa siitä syntyy. Rahastonhoitajana olen saanut jo harmaita hiuksia. Ensi-ilta saattaa mennä jopa vuoden 2007 hujakoille.
Olen nauttinut BELS:n kanssa tuohuamisesta, ja se on saanut ajatukseni pois arjesta.

Thursday, January 06, 2005

Lomalle paluu

Olen palannut ansaitulle lomalle. Niin kiireista ja väsyttävää on ollut, että olen huomaamattani suututtanut yhden valantehneen munkin, paikallisen tietäjän, sisäasianministeriön sekä muutaman esi-isäni. Jälkimmäisten kanssa sovinto on jo tehty, muiden kanssa varmaan lähiaikoina.

Tämä viikko on lomaa jäljellä. Toivottavasti Bengalin rikolliset konnat pitävät matalaa profiilia, ettei tarvitse toistamiseen palata kesken kaiken sorvin ääreen.

Saturday, January 01, 2005

Joulusta ja uudesta vuodesta

Joulunajan vietin kääpiöheimolaisten parissa. Oli oikein mukavaa olla rauhassa muutaman päivän. Lukuistat tahot ja yksityishenkilöt ympäri maailmaa lähettivät Bengaliin hienoja lahjoja. Kiitos kaikille! Apinaposti on tiettävästi tuonut jokaikisen perille.

Sain juuri tehtyä kattavan joululahjainventaarion. Paljastan tässä muutaman saamani lahjan.

Viidakkopartion kunniakorpraali antoi arvokkaan tarjoiluastian. En ole saanut selville vielä sen alkuperää, mutta epäilen sen olevan etruskien tekemä.

Joulupukki, vieraillessaan kääpiöheimon lasten tykönä, antoi minulle Nasu-pehmolelun.

Kääpiöheimolaiset olivat kutoneet uusia trikoita. Niitä tarvitaan aina!

Uskotut miehet olivat muistaneet minua toivomallani kirjalla.

Lisäksi sain lukuisia dvd-elokuvia, joista olen saanut katsotuksi vain yhden: Ingmar Bergmanin loistavan Kesäyön hymyilyä.

Uusi vuosi

Vastaanotin uuden vuoden vetäytyneenä syrjäisään viidakonkolkkaan kahden tuttavani kanssa. Mukava rauhallinen ilta muutoin, mutta kun olin näyttämässä heille uutta hankintaani, arvokkasta 1500-luvun käsikirjoitusta, toinen seuralaisistani kaatoi lasillisen hienoa viiniä tämän päälle. Se hieman latisti tunnelmaa.
Lupauksia tuli tehtyä, niistä ehkä tuonnempana.


Turmauutisia

Olen saanut tietooni, että taannoin blogissani mainitsemani henkilääkärini Mubutu on Aasian turmassa kadonneiden joukossa.

Itse pidän tämän viikonlopun vapaata, mutta palaan avustustöihin ainakin maanantaina. Jatkan talvilomaani sitten myöhemmin.